3. Sähköteknologian opettamisen teoriaa

Teknologiakasvatusta voidaan pitää teknologiseen maailmaan kasvattamisena. Sen tarkoituksena on syventää ”teknologian ymmärtämystä niin, että oppijat selviytyvät teknologiaa ja sen oppimista koskevista ongelmatilanteista, soveltavat niihin liittyvää tietämystä ja taitamista sekä orientoituvat teknologiaa soveltavaan ammatilliseen ja tieteelliseen koulutukseen”. Se ei ole yksinomaan teknologiaa käsittelevään kirjallisuuteen tutustumista, vaan se on myös tekemistä käsin käyttäen apuna kädentaitoja, omaa hoksaamista ja fysiikan tietoja ja taitoja. Teknologiakasvatuksessa keskeistä on kehittää lapsen ongelmanratkaisukykyä.

Teknologia-termi koostuu kahdesta kreikankielen sanasta: techne (taito) ja logos (tieto, ajattelu). Teknologia sisältää sekä taitoa että ajattelua ja tietoa. Teknologia tulee esille maailmassa, jonka ihmiset ovat luoneet vastaamaan tarpeitaan ja päämääriään.

Teknologiakasvatus voidaan ymmärtää myös teknologisen yleissivistyksen kannalta, mitä kullakin ihmisellä on tietty määrä riippuen aikaisemmin saadun teknologisen tiedon saannin määrästä. Esimerkiksi lapsilla tätä tiedon määrää eli teknologista yleissivistystä voidaan kehittää ja laajentaa sopivissa olosuhteissa koulussa. Teknologiakasvatuksen tehtävänä on antaa lapsille mahdollisuuksia suunnitella, tuottaa ja soveltaa teknologiaa. Lisäksi teknologiakasvatuksen tulee luoda lapsille valmiuksia ymmärtää teknologiaa ja siihen keskeisesti liittyviä toiminnan periaatteita. Teknologiakasvatus on taidon- ja tiedonala, missä kasvatustiede ja teknologia on sisällytetty toisiinsa.